Täysi Kierre Päällä, Mutta Hei, Tästä Se Lähdetään Kiipeämään! 🌪️
11.10.2025
Kuule, onko kellään muulla fiilis, että tää elämä on välillä kunnon vitsi, mutta se vitsi ei ole aina edes hauska? Tällä hetkellä tuntuu, että universumi heittää eteeni kaikki mahdolliset esteet, samalla kun korvaan on tullut pysyväksi taustaääneksi se vanha, ikävä nauha.
Tiedättehän sen? "Et sä pysty," "Et sä oo mikään," "Oot läski paska" – se klassinen mantra, joka jättää syvän, ruman jäljen. Joo, kuultu on. Ja myönnetään: se entinen, virtaa täynnä ollut lenkkeilijä-supersankari on tällä hetkellä ehkä vähän väsähtänyt, etanavauhtia kulkeva versio itsestään. Peilikuva ei hurraa, vaan lähinnä huokailee.
Mutta! Se pieni, periksi antamaton kipinä siellä sisällä – se on yhä hengissä! Vaikka pakotan itseni lenkille luokkaa super-slow-motion, niin juuri ne ovat niitä pieniä voittoja, eiks jeh? Tänään lenkkarit jalassa on aina parempi kuin sohvalla juurtuneena. Se on se uusi 1%. 💪
"Ystävät" – Edessä Enkeli, Selän Takana Mankeli 🤡
Mutta hei, puhutaan siitä, mikä kiristää kireämmälle kuin farkut joulun jälkeen: Nämä "ystävät."
Ai että kun on tuttua se takinkääntö-show! Edessä ollaan kuin sielunkumppaneita ja enkeliä, mutta heti kun selkä kääntyy, alkaa mankeli jauhaa! Sieltä tulee niin myrkyllistä paskaa ja juoruja, että alkaa melkein naurattaa, kuinka epäaitoja jotkut voivat olla!
Miten hitossa tähän maailmaan voi luottaa, jos ne lähimmätkin tyypit heittää tällaista settiä? Eikö ystävyyden pitäisi olla sitä tukea, sitä turvallista satamaa, sitä "mukana ollaan kaikessa" -meininkiä?
Tämä on se vaihe, kun tajuaa: Ehkä on vaan parempi kulkea yksin.
Ei tarvitse arpoa, kuka juoruaa, kuka on kateellinen tai kuka on aito. Voi kävellä omia teitä, omien sääntöjen mukaan. Se on uusi, pelkistetty ja erittäin TURVALLINEN mantra!
Kaiken Paskan Keskellä: Me Nousemme!
Vaikka tuntuu, että olen ihan puhkikuulosteltu, väsynyt ja sielu revitty riekaleiksi, aion pitää kiinni tästä yhdestä asiasta:
Aion jaksaa, kun jaksan.
Aion nauttia lenkistä, kun pystyn.
Aion löytää sen oman rauhan – ilman feikkejä.
Elämä heittelee, mutta meillä on yhä valta valita, miten reagoimme. Annetaanko myrkyllisten äänten voittaa, vai kaivetaanko se sisäinen etana esiin ja lähdetään eteenpäin, vaikka vain sentti kerrallaan?
Kuka muu on joskus tuntenut itsensä ihan puhkikuulostelluksi, mutta silti nousee ylös?
Kommentoi alas, miten sinä saat uuden kipinän päälle ja miten jaksat eteenpäin, kun maailma tuntuu olevan sinua vastaan! Laitetaan yhdessä hyvää kiertämään ja näytetään tälle myrskyävalle maailmalle, mistä meidät on tehty! 💪💖