​📢 TÄMÄ TÄYTYY SANOA ÄÄNEEN: STOP HÄIRINNÄLLE JA KIUSAAMISELLE, NYT! (Rauman Terveiset Keskiajalta) 💔

17.10.2025
Kuule, nyt puhutaan suoraan. Tuntuu edelleen todella pahalta, mutta minun on pakko nostaa pöydälle asia, joka ei katoa mielestä. Se on se raaka, ruma totuus, joka tapahtui täällä Raumalla, Aronahteen yläasteella.
​Olen saanut kokea seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä jo teini-iässä, ja se oli kaikkea muuta kuin "teini-ikäisten hölmöilyä." Se oli raakaa, pelottavaa ja jatkuvaa.
​Keskellä Koulun Käytävää: Nöyryytyksen Hetki
​Sitä oli:
​Jatkuvaa koskettelua ja hiplailua vasten tahtoani.
​Sukuelinten heiluttelua nenän edessä, karmeine kysymyksineen.
​Ja se yksi karmeimmista hetkistä ikinä: housuni vedettiin alas keskellä käytävää, kaikkien nähden.
​Nanun puolella, pitkällä käytävällä, kun kaikki odottivat tunnin alkua. Se nöyryytys, se häpeä, se tunne, että olin täysin voimaton kaikkien tuijottaessa. Se jätti syvän arven. Ja tiedättekö mikä tässä on se karmein juttu?
​Hiljaisuuden Arvet ja Syyllistävä Kulttuuri
​Siihen päivään mennessä, kun tämän kirjoitan, en ole saanut anteeksipyyntöä keneltäkään tekijältä. En edes niiltä lukuisilta, jotka todistivat näitä asioita hiljaa. Opettajatkin olivat silloin aivan hipihiljaa. Kukaan ei puuttunut. Kukaan ei puolustanut minua.
​Viime vuonna sentään luokanvalvojani heräsi lehden nostettua asian esiin. Hän pahoitteli, ettei puuttunut. Ymmärrän, että kiusaaminen koskettaa monia, mutta se ei poista aikuisten vastuuta suojella lasta.
​Ja kaikkein pahinta oli se palaveri äitini ja koulun herrojen kanssa. Tässä tulee se kuvottavin kulttuuri: Minut ja äitini SYYLLISTETTIIN siitä, mitä minulle tehtiin! Aivan kuin minä olisin ansainnut sen, tai aiheuttanut sen!
​Tämä on se järjetön asenne, joka mahdollistaa häirinnän jatkumisen sukupolvesta toiseen. Kiusattu tai häiritty ei ole KOSKAAN vastuussa siitä, mitä hänelle tehdään.
​Nyt Minulla On Oma Ääni, Ja Sitä Käytetään! 📢
​Nyt minulla on oma ääni, ja aion käyttää sitä, vaikka se sattuisi. Tämä on suora huuto Raumalle, Suomeen ja kaikkialle:
​Koulujen, aikuisten ja kaikkien läsnäolijoiden on otettava VASTUU!
​Ei enää uhrien syyllistämistä. Ei enää "sä ansaitsit sen" -kulttuuria.
​STOP kiusaamiselle, STOP häirinnälle. NYT.
​Puhutaan asioista, olivat ne kuinka vaikeita tahansa. Meidän on pakko rikkoa tämä hiljaisuuden ja häpeän muuri.
​🧡 Mukavaa viikonloppua kaikesta huolimatta! Tsemppiä kaikille, jotka ovat joutuneet kokemaan vastaavaa. Olette vahvoja – ja teillä on lupa puhua!
​(Ja muistakaa: se housujen alas vetäminen koulun käytävällä? Se ei ollut vitsi. Se oli rikos. Nyt se sanotaan ääneen.)